Aamulla kävin vajaa tunnin lenkillä, enkä muista milloin olisi ollut yhtä hauskaa juoksiessa. Aurinko paistoi, juoksin aivan uutta reittiä ja hyvä musiikki soi korvissa, minkä lisäksi olen edelleen ihan huumassa siitä että sain suoritettua 5K-ohjelman loppuun asti - enhän minä ikinä saa mitään hoidettua loppuun asti - ja olen jatkanut vapaaseen harjoitteluun. (Jos joku ihmettelee alla olevien taulukkojen Mission-kohtia, niin Zombies, Run! on maailman viihdyttävin juoksuohjelma.)
Hassua ajatella, että aloitin harjoittelun vasta kaksi kuukautta sitten. Olen kyllä juossut aikaisemminkin, mutta siitä on jo niin kauan aikaa että peruskunto oli ehtinyt tipahtaa aivan täysin, niin kuin 5K-ohjelman ensimmäisistä treeneistä näkyy:
Kahdessa kuukaudessa kilometriaikani on parantunut yli kolmella minuutilla, mikä on kyllä aika huikeaa. Olen ilmoittautunut ensi kuussa pidettävään Naisten Kymppiin, ja toivon kovasti selviäväni siitä alle 60 minuutissa, eli viidessä viikossa pitäisi vielä parantaa kilometriaikaani 50 sekunnilla. Pelottaa kamalasti että en onnistu, mutta se saattaisi jopa olla ihan hyväksi minulle: oppia, että vaikka en onnistuisi yhdessä välitavoitteessa, niin voin silti jatkaa olematta yhtään huonompi ihminen. Jos en onnistu viiden viikon päästä, niin ehkä kuuden tai seitsemän tai kahdeksan viikon päästä, ja se tulee olemaan aivan yhtä hieno saavutus riippumatta kuinka nopeasti tai hitaasti pääsen sinne asti.
Viikon fiilistelyjä Instagramista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti