torstai 29. toukokuuta 2014

Pitkästä aikaa

Terveisiä makuuhuoneeni lattialta. Elämä on antanut aika lailla iskua toisensa jälkeen, asioita joiden takia oli kolme viikkoa ilman lenkkeilyä huhti-toukokuun vaihteessa, mutta ei pidä jäädä märehtimään vastoinkäymisissa vaan pitää pää korkealla - eteenpäin! Ja kyllä viime viikkoina on paljon hyvääkin tapahtunut. Muun muassa...


Terveisiä juuri Naisten Kympin juosseelta Nannalta! Päivä oli 26-asteinen ja pilvetön, ja vaikka Helsingissä onkin aina pieni tuulenvire, niin herraisä että oli muuten kuuma. Olosuhteet (ja sen, että tosiaan olin kolme viikkoa treenaamatta ollenkaan) huomioon ottaen olen oikein tyytyväinen 1:06:52 tulokseeni. Ja siis oikeasti, se että ylipäätään hilasin ahteriani eteenpäin kymmenen kilometriä on jo aikamoinen saavutus! Hassua aatella, että reilu kolme kuukautta sitten en kyennyt juoksemaan viittätoista sekuntia pidempään kerralla.

Itse matka oli yllättävää kyllä helpompi kuin odotin, paljon helpompi kuin ensimmäinen kerta kun juoksin kympin aikaisemmin sillä viikolla. Uskon ihan varmasti että jos sää olisi ollut viileämpi niin olisin karsinut muutaman minuutin ajastani, mutta turha jossitella - niin kuin sanoin, olen tyytyväinen aikaani. Sitäpaitsi ajattelin ilmoiottautua elokuun lopussa pidettävään kymmenen kilometrin Midnight Run Helsinkiin, ja silloin ei ainakaan tule paahde olemaan ongelma. 

 
 

Kevät on alkanut Tampereellakin kunnolla, vaikka nyt onkin spontaani viileiden päivien putki meneillään. Olen seikkaillut sekä vanhoilla että uusilla lenkkipoluilla, ja rakastuin aivan täysin metsäpolkuihin. Niin paljon hauskempaa kuin asfaltilla juokseminen! Pitää ehdottomasti lähteä uudestaan lähipäivinä.

 


En tosiaan ole ehtinyt juosta kamalan paljon sitten viime merkinnän, mutta tässä ovat viimeiset tulokset (joista 25.5. on Naisten Kymppi, jonka GPS huijasi kymmenellä metrillä alaspäin):


Vaikka juoksukertoja on vähän ja jotkut ovat vain 5 km pitkiä, niin yhden asian suhteen olen aivan mielettömän iloinen: kilometriaika on pysynyt joka kerta keskiarvon alla. Tunnen myös kuinka tuo perus 7-8 kilometrin lenkki tuntuu joka kerta vähän helpommalta kuin edellisellä. Etenkin tuo eilinen oli ihan mieletöntä, lämpötila tipahti kymmenellä asteella edellisestä kerrasta ja vitsit että tuntui hyvältä! 

Olen myös alkanut käyttää hyväksi lämpimiä kelejä sekä säästämisessä että liikunnassa. Sen sijaan että käyttäisin 35€ kuussa bussikorttiin, lataan kympillä arvoa kortille ja käytän sitä vain sadepäivinä, loput ajasta kävelen tai pyöräilen.


Yhteensä 8:27:16 / 65,11 km / -2.323 kcal. Kahdessa ja puolessa viikossa kokonaisen päivän energiakulutus pelkästään siitä, että en mene bussilla jonnekin, ei paha. Painokin on hitaasti mutta varmasti laskussa, toivottavasti pääsisin kesän aikana tavoitteeseeni. Ainakin välitavoite, se punainen unelmamekko joka näkyy alempana olevissa kuvissa, saavutettiin. Jee!

Lopuksi vielä viime viikkojen yleistä fiilistelyä:

 
 
 
 

perjantai 2. toukokuuta 2014

Who let the dogs out?

Elämä kaukana Strömsöstä jatkuu. Maanantai-ilta tosin oli kaiken huipentuma: koirani, uusi ja ihana pikku (okei, aika iso) rakas, säikähti lenkillä kovaa ääntä ja ampaisi niin lujaa eteenpäin että minä kaaduin ja tyttö pääsi irti. Tässä on nyt neljä päivää mennyt täysin sumussa; en ole saanut unta muutamaa tuntia enemmän per yö, olen ihan koko ajan etsintäpuuhissa ja tunnen kamalan huonoa omatuntoa jokaisesta sekunnista jota en vietä ulkona. Olen tainnut ehkä käydä suihkussa tällä viikolla... ehkä kerran? Kämppis parka, kun joutuu olemaan samassa asunnossa iltaisin.

Toivottavasti painajainen päättyisi pian.